Embargo 27.2.2024.
Tiedote sisältää kutsun julkistustilaisuuteen.
Suomalaisten rapistuva fyysinen kunto puhututtaa laajasti, mutta ratkaisuksi eivät riitä kehotukset reipastua ja lähteä lenkille. Monilla liikkumisen ilon loppumiseen ovat vaikuttaneet kohdatut syrjivät asenteet ja puheet. Kaikkien oikeus liikkua -teoksessa historioitsija Satu Lidman käy läpi suomalaisen liikuntakulttuurin historiaa 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään ja osoittaa, ettei kestävää ratkaisua liikkumattomuuteen synny ilman parempaa ymmärrystä sukupuolen ja kehollisten kokemusten merkityksestä.
Ihminen on tarkoitettu liikkumaan. Keho palkitsee fyysisestä rasituksesta mielihyvähormoneilla, energisyydellä ja rentoutumisella. Miksi liikunta herättää silti niin monissa ahdistusta, jopa häpeää?
Satu Lidmanin Kaikkien oikeus liikkua luotaa suomalaista liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolen kansallisen tervehenkisyyden ajasta yksilökeskeisempään nykyhetkeen ja etsii vastauksia liikkumattomuuden ongelmaan. Historialla on tässä merkityksensä: usein menneiksi kuvitellut asenteet, rakenteet ja käytännöt sekä ihmisten eletty elämä vaikuttavat nykyiseen liikuntakulttuuriin.
”Lapsuusvuosien kielteiset tunnekokemukset voivat heikentää liikunnallista itseymmärrystä, mikä saattaa kaventaa liikunnallista toimijuutta aikuisuudessakin. Ihminen ei välttämättä etsiydy liikuntaharrastukseen, sillä hän saattaa ajatella, ettei se sovi hänelle esimerkiksi sukupuolesta tai kehollisista ominaisuuksista johtuen. Hän saattaa järjestelmällisesti välttää vaikkapa ryhmäliikuntatilanteita, kilpailutilanteita tai palloilua. Tai hän ajattelee, ettei ole tarpeeksi notkea tanssimaan, tai pitää itseään liian arkana kontaktilajeihin”, Lidman kertoo.
Kirjassa henkilökohtaisten ja koskettavien liikuntamuistojen kautta selviää, kuinka esimerkiksi koulutovereiden arvostelevat katseet ovat tukahduttaneet liikkumisen ilon ja toisaalta yksikin rohkaiseva aikuinen on voinut valaa uskoa oman kehon kykyihin.
”Mahdollisuus oppia erilaisia liikunnallisia taitoja turvallisessa ilmapiirissä on varattava kaikille. On tärkeää, että liikunnallisen tilanteen vastuuaikuinen näkee sisäistettyjen oletusten taakse ja haluaa edistää jokaisen nuoren liikunnallista toimijuutta tämän kehollisista ominaisuuksista, sukupuolesta, urheilutaustasta tai muista seikoista huolimatta.”
Teos on puheenvuoro turvallisemman toimintakulttuurin puolesta. Se nostaa esille, miten erityisesti sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, kehon piirteisiin ja vammaisuuteen liittyvät syrjivät asenteet ja puheet vaikuttavat haitallisesti liikunnan harjoittamiseen. Erilaisten ihmisten kokemuksia sukupuolesta ja kehollisuudesta onkin kuultava ja kunnioitettava. Liikunnan kynnystä madaltamalla ja liikunnan iloa lisäämällä voidaan edistää fyysistä ja psyykkistä kansanterveyttä sekä rakentaa tasa-arvoisempaa, yhdenvertaisempaa ja vahvempaa yhteiskuntaa.
”Naisten ja tyttöjen liikkuminen on vuosikymmenten aikana monipuolistunut, ja myös ikään, sairauteen tai vammaisuuteen liittyvät toimintarajoitteet osataan huomioida aiempaa paremmin. Suunta on rohkaiseva, mutta maalissa emme vielä ole. Lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osallisuuden kokemusten vahvistaminen sekä antirasismi tulee ottaa vakavasti jo tänään, jotta ne punoutuvat osaksi liikuntakulttuurin todellisuutta lähitulevaisuudessa”, Lidman sanoo.
Kaikkien oikeus liikkua kannustaa kansalaisia, päättäjiä ja liikunta-alan ammattilaisia pohtimaan yhdessä, kuinka liikunnan ilo mahdollistuisi kaikissa väestöryhmissä ikään, taustaan ja kuntotasoon katsomatta.
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.
Kutsu julkistustilaisuuteen:
ti 5.3. klo 16.00
Rosebud Sivullinen -kirjakauppa (Kaisaniemenkatu 5, Helsinki)
Tilaisuudessa Satu Lidman kertoo uutuusteoksestaan ja toimii puheenjohtajana paneelissa, jossa liikuntakulttuurin onnistumisesta, mahdollisuuksista ja haasteista keskustelevat:
- Lilja Grönroos, LitM, lukion liikunnan lehtori (virkavapaalla) ja projektisuunnittelija (Helsingin kaupungin liikuntacoach-toiminta).
- Kalle Rantala, FM, näyttelypäällikkö (Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto) ja Ylen aamun Jälkihiki-raadin jäsen.
- Pauliina Lius, seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyön asiantuntija (Loisto setlementti), työskennellyt aiemmin Et ole yksin -palvelussa.
Ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuutta voi myös seurata striiminä Rosebudin Youtube-kanavalta. Striimistä ei jää tallennetta.
Lisätiedot ja yhteydenotot tilaisuudesta: satu.lidman@utu.fi tai lasse.leminen@gaudeamus.fi
Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Kirjoittaja
Satu Lidman, FT, on tietokirjailija, historioitsija ja dosentti Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Hänen tutkimusteemansa painottuvat sukupuolen, väkivallan ja ihmisoikeuksien kysymyksiin menneisyydessä ja nykypäivänä. Hän on saanut Vuoden turvateko -palkinnon vuonna 2019.
Yhteydenotot: satu.lidman@utu.fi
Kirjailijan sivut
Satu Lidman
Kaikkien oikeus liikkua. Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria
ISBN 9789523452596
Gaudeamus 2024
